Aloitin oman tutkimusretkeni nuorisotyöhön ammatillisessa mielessä vuonna 1999 Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön opintojen parissa. Palaan tässä kirjoituksessani kolmeen ensimmäiseen havaintoon, joita tutkimusretkelläni tein. Ne tuovat esiin nuorisotyölle ominaisia piirteitä sekä osaltaan kuvaavat nuorisotyötä.
Nuorisotyötä tehdään erilaisissa tiloissa ja ympäristöissä
Ensimmäinen kosketukseni kunnalliseen nuorisotyöhön tuli siis opiskeluaikana harjoittelussa. Sain olla yhdessä nuorten kanssa perustamassa nuorisotilaa asuinalueelle, jossa tilaa ei ollut. Tai no oli jokin kokoontumistila ollut, sillä nuoret olivat pitäneet nuorisotilana urheilukentän laidalla olevaa pukukoppirakennusta. Tuo ensimmäinen kosketukseni oli minulle merkittävä, sillä sen avulla ymmärsin yhden nuorisotyön muodon, nuorisotilatyön, ideologian ja ihastuin siihen.
Kun esittää ihmisille kysymyksen, mitä he tietävät nuorisotyöstä, on aika usein vastauksena nuorisotila. Nuorisotilatyö on merkityksellinen osa nuorisotyötä ja sen historiaa. Tilatyössä on oma rytmityksensä, kehitysvaiheensa ja tavoitteensa. Se ei siis missään nimessä ole vain tila vaan työmenetelmä. Nuorisotila on paikka, josta nuorisotyöntekijän löytää. Pelkkä nuorisotila ei riitä parantamaan nuorten oloja vaan tila tarvitsee myös ammatilliset nuorisotyöntekijät, jotka ovat siellä nuoria varten. Nuorisotilatyö ei ole ainoa tapa tehdä nuorisotyötä vaan se on yksi tapa tehdä sitä. Nuorisotilan lisäksi minut nuorisotyöntekijänä on voinut työurani aikana tavata muun muassa koulussa, leirillä, pienryhmässä, kulttuurisen nuorisotyön toimintatalossa, kadulla, seurakunnan iltakahvilassa, Lapin vaelluksella, tukihenkilönä, nuorisovaltuuston toiminnassa, verkossa ja oikeastaan melkein kaikkialla missä nuoret ovat.
Jokaisella ihmisellä on joku oma ajatus ja se on arvokasta kuulla
Osallisuus on tärkeä sana, ja ei vain sana vaan arvo, nuorisotyössä. Jokainen haluaa lähtökohtaisesti olla osa jotakin, kuulua johonkin ja tuntea itsensä tärkeäksi. Tuolla ensimmäisellä nuorisotilallani osallisuus paljastui minulle jo tilaa rakentaessa, kun tajusin, että tilanteen ei tarvitse olla täysin minun käsissäni vaan minun tehtäväni on antaa tilaa nuorten tavalle toteuttaa asiat ja ainoastaan estää mitään vaarallista tapahtumasta. Tuo osallisuus, asioihin vaikuttaminen ja niiden tekeminen omalla tavallaan, on ehdottomasti tämän työn rikkaus. Nuoret ohjaavat meitä siinä, millaista nuorisotyötä meidän tulee heille tarjota.
Nuorten kanssa työn tekemisessä mainiointa on se, että heillä ei ole lukkiutunutta tapaa ajatella tietyllä tavalla. Mieli on avoin uudelle ajattelulle ja juuri minä nuorisotyöntekijänä saan nauttia tuosta uudesta ajattelusta, johon minun ajatteluni ei välttämättä enää kykene. Tänä päivänä työskennellessäni kaupunkiorganisaatiossa lasten ja nuorten osallisuuden parissa, teen töitä sen eteen, että palveluissa otettaisiin lapsia ja nuoria vielä paremmin mukaan palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Mielestäni kuntalaisten hyvät vaikuttamismahdollisuudet ovat tätä päivää ja tulevaisuutta. Työlläni haluan auttaa lapsia ja nuoria ymmärtämään, että kunnassa asioihin pystyy vaikuttamaan jos haluaa. Välillä törmään myös siihen, että nuoret ovat paljon konservatiivisempia kuin esimerkiksi itse olen, mutta sekin on tärkeä viesti tulevaisuudesta. On mieletöntä saada tehdä työtä tulevaisuuden kanssa.
Nuorisotyöntekijät on mahtava heimo
Nuorisotyöntekijät ovat monen ikäisiä ja monenlaisia persoonia ja ihmisiä. Tulen aina hyvälle mielelle tavatessani toisen nuorisotyöntekijän, ja juttu etenee kuin olisimme tunteneet jo vuosia. En tiedä mikä siinä on, mutta ehkä se on nuorisotyöntekijälle olennainen taito olla taitava ihmisten kohtaaja. Oikeastaan mikään muu nuorisotyössä ei ole merkittävää kuin kohtaamisen taito. Nuo sanat minulle lausui nuorisotilalla harjoittelun ohjaajanani toiminut nuorisonohjaaja ja sanat ovat lunastaneet merkityksensä jo monta kertaa. Fyysinen ympäristö tai työmenetelmä voi olla mikä tahansa.
Itse olen nuorisotyöntekijänä utelias ja halukas oppimaan. Haluan oppia nuorilta, kollegoilta, mutta myös muiden alojen ammattilaisilta. Olen valmis antamaan samalla heille myös itsestäni. Koen, että nuorisotyö voi liikkua kuntaorganisaatiossa oikeastaan millä sektorilla tahansa ja yhteistyön hedelmä on olemassa. Nuorisotyön ajatus perustuu sille, miten nuorten oloja kunnassa parannetaan. Fakta on, että monet niistä asioista tai teoista parantavat myös muiden kuin nuorten oloja kunnassa.Esimerkiksi hyvin rakennettu puiston penkki kauniin kukkapenkin vieressä voi tarjota rullalautailijalle toimivan ympäristön harrastukseen, mutta samalla iäkkäälle kauppareissun tekijälle paikan lepuuttaa matkalla jalkojaan.
Lopuksi
Nuorisotyö on sikäli haastava kunnan palvelu, että sen arvoa ja onnistumista on vaikea mitata. Tulokset näkyvät vasta monen vuoden päästä, jos silloinkaan. Pelkät tilastoidut kävijämäärät eivät kerro työn merkityksellisyydestä tarpeeksi. Olennaista on se, että mitä jo yksi kohtaaminen on voinut jollekin ihmiselle merkitä. Ongelma on varmasti sama muissakin ehkäisevissä palveluissa. Itse uskon tähän työhön ja näihin kohtaamisiin, joita olen saanut työurani aikana kohdata. Lopuksi haluan kiittää teitä 2000-luvun alun nuoret Lohikoskelta kera harjoitteluni ohjaajan nuorisonohjaaja Marja-Leenan, teiltä sain oppia työni perustan ja innostuin jatkamaan tutkimusretkeäni.
Tanja Räty
koordinaattori, osallisuuskasvatus
vastaava nuorisonohjaaja
Jyväskylä
Nuorisotyön puolesta 