Matalakynnyksisyyden toteutumisen ratkaisee nuoren kokemus

Matalakynnyksisyyden filosofia palveluissa nauttii laajaa yhteiskunnallista tukea. Siitä on tullut suosittu tapa jäsentää sitä, millä tavalla kykenisimme parhaalla mahdollisella tavalla vastaamaan nuorten moninaisiin ja ainutlaatuisiin tarpeisiin. Matalakynnyksisyydestä onkin tullut usean palvelun keskeinen periaate. Suosittuudesta huolimatta, se on vielä voimakkaan käsitteellistämisen ja käsityksellistämisen kohteena. Matalakynnyksisyyden moninaisuus mukailee palveluiden koko kirjoa. Yhdistäviä periaatteita ovat usein esimerkiksi tavoitettavuus, vapaaehtoisuus, nuorilähtöisyys, ongelmakeskeisyttömyys ja nuorten tarpeista rakentuva kokonaisvaltaisuus. Matalakynnyksisyys uhkaa kuitenkin jäädä vain abstraktiksi toiminnan oikeuttavaksi periaatteeksi, jolloin hukkaamme sen ihmisyyden potentiaalin tunnustavan ytimen. Toteutuakseen aidosti se, edellyttää rohkeaa kriittistä pohdintaa ja toisin toimimista.

Matalakynnyksisyydestä piirtyy helposti käsitys jostain passiivisesta, rakenteellisesta ja paikallaan pysyvästä. Tekijästä, joka oikein rakennettuna huolehtii itse toteutumisestaan. Se on kuitenkin kaikkea muuta. Matalakynnyksisyyden tarkoitus on tukea jokaisen ainutlaatuista ja erilaista olemisen ja toimimisen tapaa.  Sen tehtävänä on mahdollistaa paras yhdessä toimimisen muoto kunkin nuoren kohdalla. Matalakynnyksisyys on palveluiden dynaamisuutta ja tarpeisiin reagoivaa organisatorista muuntautumiskykyä. Ennen kaikkea se on kohtaamista, aikaa ja vierellä kulkemista. Sen olemassaolon ja toteutumisen ratkaisee lopulta nuoren kokemus. Kokemus, joka syntyy jokaisessa kohtaamisessa uudelleen. Matalakynnyksisyys on työntekijöiden aktiivista toimimisista kasvua mahdollistavien olosuhteiden luomiseksi yhdessä tunnustetusta tarpeen syntymisestä lähtien, aina siihen kohtaan kunnes nuori kokee kykenevänsä aloittamaan uuden kappaleen omassa tarinassaan. Matalakynnyksisyys ei ole vain saavutettava välitavoite. Se on koko prosessin ajan läsnäoleva periaate.

Matalan kynnyksen palveluissa rakenteet ovat toki itsessään se magneetti, joka lisää asiakasvirtaa. Tyypillisesti se on tarkoittanut esimerkiksi palveluun pääsyä ilman ajanvarausta tai ennakkoilmoittautumista, maksuttomuutta tai liittymistä palveluun ilman sitoutumisvelvoitetta.

Matalakynnyksisyyden toteutumista määrittää kuitenkin muun muassa se, pitääkö nuori kyseistä palvelua saavutettavana. Tämä riippuu hyvin pitkälle siitä, onko nuorella tiedossaan toiminnan ja palveluntarjoajan arvot ja tavoitteet, jotka voi kokea ainakin jossain määrin omikseen. Tästä syystä on erittäin tärkeää, minkälaista tietoa palvelusta on saatavilla ja miten siitä nuorelle kerrotaan. Palvelun vetovoima nuorelle syntyy lopulta työntekijän ja nuoren välisessä kohtaamisessa yhteyden muodostumisen ja palvelusta rakentuvien merkityksien kautta.

Toiminnan sisällön tulee myös edistää yhdenvertaisuutta ja ottaa huomioon osallistujan toimintakykyisyys. Liikkeelle voi lähteä esimerkiksi siitä, miten varmistetaan nuoren pääsy sinne, missä palvelu sijaitsee. Kokemuksen muodostumisen herkkyydestä johtuen, matalakynnyksisyys vaatii myös riittävät henkilöstöresurssit, jolloin nuori tulee varmasti kohdatuksi ja riittävällä intensiteetillä. Hyvinvointia edistäviä työmuotoja ja menetelmiä tärkeämpää on se, miten nuori voi olla oma itsensä ja saada samalla kokemuksen osallisuudesta sekä kohdatuksi tulemisesta aidosti ainutlaatuisena yksilönä.

Matalan kynnyksen toteutuminen määritellään ja arvioidaan jokaisen nuoren kohdalla uudelleen. Tulkitsemme ja analysoimme nuorien tilanteita omassa päässämme tai yhdessä muiden ammattilaisten kanssa unohtamalla samalla sen tärkeimmän; nuorelta kysymisen ja hänen näkökulmansa huomioimisen. Rohkean lähestymisen sijasta jätämme valitettavan usein tämän arvokkaimman resurssin huomioimatta. Puhumattomuus ja kohtaamattomuus vaikeuttavat matalakynnyksisyyden toteutumista kaikkein eniten.

Yhtä helposti unohdettu resurssi on nuorten ja työntekijöiden muodostama yhteisö ja sen kulttuurin tuomat mahdollisuudet. Kysyessämme nuorelta ääneen miten voimme olla avuksi, mikä tekisi hänen olonsa riittävän turvalliseksi ja miten hän viihtyisi parhaiten, emme pelkästään luo matalaa kynnystä tähän kohtaamiseen, vaan annamme esimerkkiä lämminhenkisistä ja toisia arvostavasta toimintavoista myös muualle yhteisöön. Näin myös yhteisö ja sen kulttuuri vahvistaa edelleen matalakynnyksisyyden toteutumista.

Myöskään pelkkä asiakkaan fyysinen läsnäolo ei riitä mittaamaan matalakynnyksisyyden toteutumista. Tällä mittarilla saamme korkeintaan yhden pääluvun mukaan tilastoihin, mutta se ei kerro vielä mitään asiakkaan kokemuksesta, palveluun integroitumisesta ja saamastaan tuesta. Matalakynnyksisyys vaatii toteutuakseen sen tietoista, jatkuvaa ja yksilöllistä huomioimista rakenteissa, käytännöissä ja kohtaamisissa.

Haastamme ystävällisesti kaikkia toimijoita pohtimaan matalakynnyksisyyden toteutumista omassa toiminnassaan.

Tatu Tossavainen & Johan Pirttikangas
Helsingin Poikien Talo

Mainokset

3 thoughts on “Matalakynnyksisyyden toteutumisen ratkaisee nuoren kokemus

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s